Lehdistötiedotteet ovat perinteinen tapa saada näkyvyyttä mediassa. Mutta, lehdistötiedotteen voi tehdä perinteistä poikkeavalla tavalla, jolloin sen huomioarvo on entistäkin parempi.
Kaikki lehdistötiedotteet ovat ammattitoimittajien kirjoittamia tiedotteita, joita median on helppo julkaista. Tiedotteet tehdään journalistisin periaattein, joka tarkoittaa sitä, että media voi julkaista tiedotteet sellaisenaan halutessaan. Niissä ei ole mainosmaista ilmaisua eli buffausta, jota media kavahtaa.
Lehdistötiedote on ensisijaisesti sisältöä medialle, mutta myös yrityksen markkinointiviestintämateriaalia.
Se on monikäyttöistä sisältöä, joka tuo tunnettuutta ja rakentaa brändiä. Se on osa somea.
.
Artikkelimuotoinen tiedote ei eroa tavanomaisista artikkeleista, koska se on tehty journalistisin periaattein.
Niissä asiakkaan asia tulee selkeästi esille siinä muodossa ja sillä näkökulmalla kuin halutaan. Artikkelimuotoista tiedotetta ei pidä sotkea mainokseen tai advertoriaaliin, joka on ostettu ilmoitus. Joskus advertoriaalit näyttävät erehdyttävästi lehden omalta sisällöltä.
Tiedote voi olla perinteinen pyramidirakenteinen infopaketti medialle, jossa tärkein asia on ensimmäisenä ja vähemmän tärkeä viimeisenä.
Tiedote voi olla myös uutinen, reportaasi, tietoisku joko printatussa tai sähköisessä muodossa. Tiedote on monipuolinen markkinointiviestinnän työkalu eri kanavissa, jos niin halutaan.
Viestintä on kokonaisvaltaista ja sen sisältö tulee linkittää moneen eri asiayhteyteen. Lehdistötiedotteesta saadaan pienin muutoksin sisältöä esimerkiksi: nettisivuille, uutiskirjeeseen, blogiin tai Facebook-päivitykseen, Instagramiin, Twitteriin tai mihin tahansa someen.
Yksi tiedote harvemmin räjäyttää potin, jos ei ole aivan uniikkia uutista kerrottavana. Yleensä tiedottamisen avulla halutaan lisätä tunnettuutta ja rakentaa brändiä pitkässä juoksussa. Tiedottaminen on osa markkinointiviestintää, joka puolestaan tukee myyntiä.
Kun systemaattinen tiedottaminen aloitetaan, alussa on hyvä laittaa tiedote kerran kuussa. Toki ala ja sesongit huomioon ottaen. Kun tiedote julkaistaan, siitä saadaan dataa välittömästi. Tiedetään minkä syötin median on nielaisut. Dataa seuraamalla voidaan hienosäätää sisältö.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 6–8 tiedotteen julkaisun jälkeen tiedetään alakohtaisesti mikä puree mediaan, mikä ei. Median kosiskelussa on monia tapoja. Ajankohtaisuus, uutiset ja ilmiöt toimivat aina. Uutisia on harvoin tarjolla, mutta niitäkin voi keksiä. Vain luovuus on rajana, minkälaisia syöttejä medialle viritetään.
Omatoimittaja on mediantekijä. Hän on sinun ikioma toimittajasi, joka on puolellasi, vaikka kukaan muu ei olisi. Hän on apunasi viestintäasioissa niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä.
Kun ryhtyy kosiskelemaan mediaa ja sen kanssa leikkiin, on tiedettävä mitä tekee, jottei kapsahda katajaan julkisuuden huumassa.
Medianäkyvyys on kustannustehokasta ja huomattavasti uskottavampaa kuin perinteinen mainostaminen.
Omatoimittaja on kokenut ammattilainen, joka tietää, minkä syötin media nielaisee. Anna hänen auttaa viestintäasioissa.