Digitaalisessa markkinoinnissa kuten muussakin markkinoinnissa sisältö ratkaisee. Jotta sisällöllä päästään valloittamaan markkinoita, on edellytys, että sisältö löytyy.
Mikä on hyvää sisältöä? Ja minkälaiseen sisältöön kannattaa hassata markkinointibudjetin euroja? Entä olisiko tiedotteesta sisällöksi?
Hyvä sisältö: antaa informaatiota, innostaa ja herättää luottamuksen informaation lähettäjään. Tämän jälkeen ollaankin jo huomattavasti lähempänä ostamista. Siis: informaatio, innostus, luottamus ja ostaminen. Siinä muutama taikasana, joilla saada uskollinen asiakas.
Siispä, mielenkiintoista ja koukuttavaa sisältöä jaksetaan lukea. Sen tulee putkahtaa ilmoille tarkkaan valituista tuuteista säännöllisin väliajoin, jotta uusasiakashankinta onnistuu ja vanhat asiakkaat säilyvät.
Jotta bisnes rokkaa, on muistettava tehokkuusajattelu. Kun mediaseksikkääseen sisältöön on investoitu, sitä kannattaa ryöstöviljellä mahdollisimman tehokkaasti. Hyvästä sisällöstä saadaan pienin muutoksin aineistoa: nettisivuille, uutiskirjeeseen, blogiin tai Facebook-päivitykseen, Instagramiin, Twitteriin tai mihin tahansa someen.
Muistathan tuotos/panos-periaatteen!
Lukija pohtii varmasti, että eihän kaikki sisältö voi olla pelkkiä tiedotteita. Käännetään ajatus ylösalaisin ja tehdään peppipitkätossut.
Kun tehdään viestintäsuunnitelma, siinä on joka kuukaudelle oma teemansa liittyen vuodenaikaan, sesonkiin, toimialaan ja muihin määrääviin tekijöihin. Kun kuukauden teema on valittu, tehdään siitä tiedote.
Lehdistötiedote on ensisijaisesti sisältöä medialle, mutta myös yrityksen markkinoinviestintämateriaalia.
Se:
- on monikäytöistä sisältöä
- tuo tunnettuutta ja rakentaa brändiä
- on osa somea.
Yksi tiedote harvemmin räjäyttää pankin, jos ei ole aivan uniikkia uutista kerrottavana. Yleensä tiedottamisen avulla halutaan lisätä tunnettuutta ja rakentaa brändiä pitkässä juoksussa. Tiedottaminen on osa markkinointiviestintää, joka puolestaan tukee myyntiä. Tiedotteella saadaan laaja näkyvyys STT Infon kautta, jopa satoja tuhansia kävijöitä kuukaudessa.
Mutta, se varsinainen näkyvyys saavutetaan sillä, kun hakukone löytää tekstin aina uudestaan ja uudestaan, juuri silloin kun asiakas on ostoaikeissa.
Lehdistötiedotejulkaisuista saadaan dataa, tiedetään, mitä on julkaistu ja missä mediassa. Tiedämme myös, miten tiedote on mennyt ns. läpi eli miten ahkerasti median edustajat ovat lukeneet tiedotetta.
LISÄKSI:
Kun lehdistötiedotteen kirjoittaa ammattitoimittaja, se on tehty journalistisin periaattein. Se tarkoittaa, että media voi julkaista tiedotteet sellaisenaan halutessaan. Niissä ei ole mainosmaista ilmaisua eli buffausta, jota media kavahtaa.
Tiedote voi olla myös uutinen, reportaasi, tietoisku joko printatussa tai sähköisessä muodossa.
Kun systemaattinen tiedottaminen aloitetaan, alussa on hyvä laittaa tiedote kerran kuussa, toki ala ja sesongit huomioon ottaen.
Kun tiedote julkaistaan, siitä saadaan dataa välittömästi. Tiedetään minkä syötin media on nielaisut, minkä ei. Dataa seuraamalla voidaan hienosäätää sisältöä jatkossa.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 6-8 tiedotteen julkaisun jälkeen tiedetään alakohtaisesti mikä puree mediaan, mikä ei. Median kosiskelussa on monia tapoja. Ajankohtaisuus, uutiset ja ilmiöt toimivat aina. Uutisia on harvoin tarjolla, mutta niitäkin voi keksiä. Vain luovuus on rajana, minkälaisia syöttejä medialle viritetään.
T: anne
PS. Jotta sisällöllä päästään valloittamaan markkinoita, on edellytys, että sisältö löytyy. Miten sisältö liittyy sisältömarkkinointiin?
Lue Somafyn Jukka Ikosen blogi.
Anne Lampinen on pitkänlinjantoimittaja, joka kumartaa syvään markkinatalouden arvoille ja jonka kirjoitustyyli muistuttaa enemmän copywriterin tekstiä kuin perinteisen äidinkielenopettajan. Hän on ajautunut bisnesmuusaksi, joka ratkoo yritysten pulmia ideoimalla niihin uusia luovia ratkaisuja epäperinteisin keinoin. Lampinen tykkää provosoida ja peppipitkätossuilla. Hän on villi, vapaa ja on ”out of the box”-ajattelun puolestapuhuja.